Organisaatio, joka laatii teknisiä standardeja 86 prosentille maailman väestöstä, kattaa 95% globaalista taloudesta ja toimii vain kahden miljoonan euron vuosibudjetilla. Vaikka tämä kuulostaa lähes liian hyvältä ollakseen totta, on Kansainvälinen lakisääteisen metrologian järjestö OIML sitä. Mistä tämä globaali vaikuttaja on lähtöisin, mitkä ovat sen tehtävät ja kuinka se toimiii? Ruotsalaisen Swedacin Lakisääteisen metrologiaosaston varajohtaja Renée Hansson valottaa tässä artikkelissa OIML:n taustoja Ruotsin edustajan näkökulmasta OIML:ssä.
Tämä on toinen artikkeli sarjassa, jossa käsitellään lakisääteistä metrologiaa, sen piirissä toimivia organisaatioita sekä asiantuntijoita globaalissa, eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa kontekstissa sellaisen yrityksen näkökannalta kuin Ontec Oy.
Mistä kaikki alkoikaan
1950-luvulle tultaessa kävi ilmeiseksi, että mittaamista maailman mittakaavassa oli yhtenäistettävä. Vanhat menetelmät ja eroavuudet olivat kansainvälisen kaupankäynnin esteitä, joten yhteistyötä oli lisättävä. Asia päätettiin ratkaista valtioiden välisellä yhteistyösopimuksella v. 1955 Pariisissa. Voilá – OIML Organisation Internationale de Métrologie Légale (International Organisation of Legal Metrology) sai alkunsa. Tänäkin päivänä OIML:n sihteeristö BIML sijaitsee Pariisissa. Järjestö toimii ranskan kielellä ja sen jäsenet koostuvat valtioista, eivät organisaatioista.
OIML:n missio
Mikäli jokaisella maalla ja mantereella olisi käytössä oma mittausjärjestelmänsä, olisi kansainvälinen kauppa ja rakennustoiminta kalliimpaa ja riskialttiimpaa. Tämän estämiseksi OIML:n missio on tukea ”kansantalouksia tehokkaiden lakisääteistä metrologiaa hoitavien rakenteiden luomisessa siten, että ne ovat yhteensopivia ja kansainvälisesti tunnustettuja niillä aluilla, joista valtiot ovat vastuussa”.
Renée Hansson, joka on edustanut Ruotsia jo vuosien ajan OIML:n teknisissä komiteoissa sekä koordinoinut Ruotsin työskentelyä organisaation sisällä lisää: ”OIML:n tehtävä on edistää kansainväliseen kauppaan vaikuttavan globaalin lakisääteisen metrologian yhdenmukaistamista. Toinen tärkeä tehtävä on ylläpitää OIML-CS-sertifiointijärjestelmää, jotta yhdessä maassa tehty mittauslaitteiden sertifioiminen olisi hyväksytty ja yhteensopiva muiden maiden vaatimuksien kanssa. Tämä sen takia, jotta voidaan olla varmoja siitä, että mittauslaitteilla käytävä kauppa ja niillä saatavat tulokset ovat luotettavia.”
Valtiot mission takana
OIML on osoittanut tarpeellisuutensa maailmantalouden avaintoimijoille. Käytännössä koko maailmankauppa käydään OIML:n ohjaamien standardien alaisuudessa. OIML:llä on 61 täysjäsenmaaata, joilla on äänioikeus sekä 63 tarkkailijajäsentä, jotka voivat osallistua asiantuntijatyöskentelyyn ja myötävaikuttaa OIML:n toimintaan ilman varsinaista päätösvaltaa eli äänioikeutta.
Projekteja konkreettisin tuloksin
Kulissien takana tehdään paljon teknistä puurtamista OIML:n mission toteutumiseksi. ”OIML:n projektien tulokset ovat käsinkosketeltavia”, sanoo Hansson.
Tekniset komiteat – lakisääteisen metrologian tehtaat
”OIML:n tekninen työskentely on jaettu 18 eri komiteaan, jotka tunnetaan lyhenteellä TC (Technical Committee)”, selittää Hansson. ”Jokaisella komitealla on oma aihealueensa, jonka parissa se toimii. Komiteoilla on tyypillisesti myös alakomiteoita. Kullakin komitealla on projektiryhmien alaisia hankkeita. Projektiryhmää johtaa koollekutsuja.”
Hanssonilla on yksinkertainen selitys sille, kuinka pienellä vuosibudjetilla ollaan voitu saavuttaa suuria tuloksia. ”Ensiksikin, kuhunkin tekniseen komiteaan tai projektiryhmään kuuluu osallistujia vain maista, jotka katsovat tarpeelliseksi osallistua tietyn aiheen käsittelyyn omien resurssiensa puitteissa. Tämän vuoksi kaikki ovat sitoutuneet tehtäviinsä ja ovat innokkaita löytämään yhteisen ratkaisun. Toiseksi, OIML ei maksa lakisääteisen metrologian asiantuntijoille töihin osallistumisesta, vaan palkkakuluista vastaa kunkin asiantuntijan oma työnantajavaltio, -organisaatio tai -instituutti. Myös matkakuluissa voidaan saavuttaa säästöjä, sillä standardisoinnin parissa toimivat organisaatiot ovat tottuneet työskentelemään toistensa kanssa kirjeenvaihdon välityksellä.” Kaiken tämän vuoksi OIML:n kustannusrakenne on hyvin tehokas. Tehdyn teknisen työn määrä on vaikuttava, sillä nykyisin OIML:n alaisuudessa toimii 18 teknistä komiteaa ja 58 alakomiteaa.
Kentän ääni
Laitevalmistajat toimivat osin eri todellisuudessa kuin säädöksiä laativat viranomaiset. Jotta viimeisimmät ja kehitteillä olevat uudet teknologiat eivät jäisi OIML:n työn ulkopuolelle, valmistajien edustajat ottavat osaa toimintaan valmistajayhdistysten ja -assosiaatioiden kautta. “Yksittäiset yritykset eivät ole mukana OIML:n toiminnassa, koska kyseessä on hallitusten välinen organisaatio”, Hansson tuo esiin. ”Tekniset asiantuntijat alalta voivat konsultoida yksittäisissä teknisissä kysymyksissä. Koska varsinainen päätösten tekeminen kuuluu vain jäsenille eli valtioille, voi äänestyksiin osallistua vain kunkin jäsenmaan hallituksen valtuuttama taho.”
Julkaisut
”Ulkopuolisille konkreettisin ja näkyvin osa OIML:n työskentelyä ovat teknisten komiteoiden valmistamat julkaisut. OIML:n julkaisujen vaatimukset, esimerkiksi mittauslaitteiden toiminnalle, ovat hyvin yksityiskohtaisia ja teknisiä. Käytännössä yritykset ja viranomaiset käsittelevät näitä OIML:n julkaisuja normatiivisina dokukementteina.” Hansson lisää: ”Dokumentit ovat kaikkien saatavilla ilmaiseksi OIML:n sivuilla. Tekniset komiteat päivittävät niitä kun tämä on tarpeen. Teknologian kehittyminen tapahtuu kokoajan nopeammin ja meillä viranomaisilla, kuten kaikilla standardien kanssa työskentelevillä, on haastena pysyä kehityksen tahdissa.”
Tiimityöskentelyä
Koska lakisääteisen metrologian parissa on paljon eri toimijoita, voisi helposti syntyä tilanne, jossa samaa ongelmaa ratkottaisiin yhtä aikaa eri organisaatioissa. Hansson kertoo kuitenkin, että ”jotta tällaiset tilanteet voidaan minimoida ja toisaalta, jotta organisaatioiden välinen työskentely lomittuisi toistaan tukevalla tavalla, ovat järjestöt solmineet keskenään erilaisia yhteistyösopimuksia. Yhteistyötä koordinoidaan jo projektien suunnitteluvaiheessa, jotta päällekkäistä tai jopa vastakkaisesta näkökulmasta tehtyä teknistä säätelyä ei tapahtuisi lakisääteisen metrologian eri organisaatioissa. Mielestäni toinen käytännöllinen mutta hieman epämuodollisempi syy päällekkäisyyksien välttämiselle on se, että yhteisö on niin pieni. Samat asiantuntijat toimivat eri rooleissa eri lakisääteisen metrologian organisaatioissa tai työryhmissä maitaan edustamassa.”
Tekninen komitea 8 – nesteiden mittaamisen asiantuntijat
Erityisen mielenkiintoinen komitea Ontec Oy:n kaltaiselle yritykselle on OIML:n tekninen komitea 8. Komitean julkaisut vaikuttavat suoraan yrityksien lattiatasolla tehtävään toimintaan.
Eräs tällaisista tärkeistä julkaisuista on OIML standardi R-117, joka säätelee muiden nesteiden kuin veden dynaamisen mittaamisen teknisiä vaatimuksia. Kyseinen julkaisu on kytköksissä myös mittausjärjestelmien MID-vastaavuuden osoittamiseen. Renée Hansson koordinoi Ruotsin osuutta R-117:n vuoden 2019 version valmistelussa, joka julkaistiin keväällä 2020.
Projekti oli teknisen komitean 8 alakomitea numero 3 alainen. ”Mielestäni kyseisen revision viimeiset työvaiheet saatiin tehtyä verrattain nopeasti verrattuna joihinkin muihin julkaisuihin”, sanoo Hansson. ”Tämä oli tärkeää, koska tätä julkaisua käytetään laajalti ja sillä tärkeä rooli myös EU:n kannalta. Teknologia kehittyy nopeasti ja meidän on pysyttävä perässä. Tehdyt muutokset eivät olleet luonteeltaan mitenkään dramaattisia mutta päivitystä kaivattiin. Toivottavasti tämä versio riittäisi joksikin aikaa.”
Seuraavaksi…
Seuraavassa artikkelissa sukelletaan eurooppalaiseen metrologiaan WELMECin puheenjohtaja Gregor Dudlen avustuksella.